Veljespotretti

Veljespotretti

maanantai 13. helmikuuta 2017

The dreaded EVL ja muita kuulumisia

Maastokausi vilahti ohi jo piitkä tovi sitten ja kenttäkin kävi talviteloille. Olemme siis siirtyneet hallitreenien iloiseen maailmaan. Lyhykäisyydessään loppukausi meni todella hyvin. John jatkoi PK-treenejä harrastusmielessä ja Benille tehtiin kokeenomaista jälkeä sekä vähän haastavampaa hakurataakin jo. Jäljellä janat alkoivat olla ok ja kulmiakin saatiin treenattua hyvin, joten tosi kivalla fiiliksellä jätettiin laji talvitauolle. Hakua otetaan näin lumiaikaankin, ainakin ilmaisumielessä. Niin etsintä kuin ilmaisutkin sujuvat ja etenevät hyvään vauhtiin Benin kohdalla. En todella osaa sanoa, kummalla lajilla aloitetaan pk-koeuramme. Mahdollisesti jo ensi syksynä tai 2018.

Erikoisvoittajaluokan John <3
Johnin kanssa treenattiin vuodenvaihde EVL:n liikkeitä ja tammikuussa korkattiin kisaura siltä osin. Mie jännitän itse aina kun uusi luokka on edessä ja sehän näkyi nyt omina mokina sekä sähellyksenä. Johnin vire oli ihan ok, vaikkakin hieman korkea, mutta lähinnä tuo minun sohellus aiheutti kohtalokkaita virheitä minkä vuoksi tulos jäi saamatta. Kaikkiaan koettelemuksesta jäi silti mukava fiilis ja ennenkaikkea se oli hienoa, että uudet liikkeet onnistuivat estekiertohässäkkää lukuunottamatta. Sekin meinasi onnistua, mutta John ei oikein hahmottanut merkkiä ja kiersi silmukan merkin vierestä. Eli teknisiä pikkuhiontoja ja tasaisempaa ohjaajan suoritusta vaille kelpo suoritus.

Uusia koitoksia keväämmällä, jatkamma harjoittelua :)

Meiän championit
Ylipäätään olen viimeiset muutamat viikot ollut todella laiska treenien suhteen työkiireiden, oman sairastelun sun muun elämänhässäkän vuoksi. Siispä Benin hommista ei ole tottiksen suhteen kummempaa päivitettävää - etenee sen minkä tällä harjoittelumäärällä voi. Hiinä ja hiinä olisiko Ben kohta ainakin BH-koevalmis. Aivan poikkeuksellista meikäläiselle joka tapauksessa koko treenidepis ja juuripa siksi olen antanut itselleni rauhaa vetää lonkkaa. Nyt onkin taas semmoinen olo, että haluttaa harjoitella ja kiipiä kohti seuraavia tavoitteita.

Ai niin, käytiin me yksi näyttelykin (niitä on tänä vuonna vähän vähemmän suunnitelmissa ja nekin vähät kesäkaudelle) Saanan kanssa. Reissu oli kyllä tapahtumarikas ja äärimmäisen hauska, toivottavasti päästään pian uudestaan. Saana esitti Benin hienosti ROP:iksi kera CACIBin, elikkä Benin hieno onnistumisen putki jatkuu.

Kajaani KV 15.1.2017
Tuom. Marja Talvitie, Suomi
Energetic-Action's Daredevil "Ben" PU1 SERT CACIB ROP
Erinomainen tyyppi. Hyvä pitkä kita. Hieman syvä kallo. Hieman suuret hyvin sijoittuneet korvat. Erinomainen kaula ja ylälinja. Riittävät etu- & hyvät takakulmaukset. Erinomainen karva, hyvä väri. Hieman litteät käpälät. Tyypillinen nopea ravi.

Koiraharrastussaralla luottamustoimet jatkuvat tänäkin vuonna, kun minut valittiin syyskokouksessa jatkamaan Rovaniemen Palveluskoirakerhon puheenjohtajana. Kummoisempia tuloksia ei viime vuonna tahkottu kun molemmat koirat olivat katvevaiheessa koulutuksen ja luokkien suhteen, joten John ja Ben jäivät tänä vuonna vaille kiertopalkintoja. Minua muistettiin Bamin ja Mantan maljalla, kiitoksena pitkäaikaisesta työstä kerhon eteen. Se tietenkin tuntui mukavalta :) toinen kiva ja kannustava ylläri loppuvuodesta oli tokorenkaan touhuama yllätyslahja kiitoksena menneestä kaudesta ja koutsaamisesta. Mie meinasin vähän siitäkin liikuttua.

Kuvafiilistelyt by. Laura Hanni






Näillä mennään ja töhötetään kohti kevättä. Tulevana viikonloppuna luvassa TOKO-koulutusta sekä paimennusta, joten tylsäksi ei taas käy :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti