Veljespotretti

Veljespotretti

lauantai 15. kesäkuuta 2013

On ne ällöjä nuo belgipennut

Tällä hetkellä treenivaikeuksista suurin on se, että meidän aktiiviporukassa tassuttelee kolme belgipentua. Upeat malinartut Jarre ja Valtti menevät juuri ja juuri, mutta perkule vie kun treenikaverini ja muutenkin hyvä kaverini Heidi meni ja otti tervu-uroksen. Sitä ällötystähän pitää nähdä useamminkin. Ja se on niiiiin nätisti käyttäytyvä pikkupenneli.

Lässynlää..
Vielä pahemmaksi tilanteen tekee se, että näen Heidin Jämyssä paljon samaa kuin Johnissa. Ehkä sillä on vähän vähemmän semmosta höpövilkkautta, mutta muuten. Tältäkö se pentukuume nyt tuntuu ja näinkö nopeaa aika kultaa muistot? Juuri kun Johnista on alkanut tulla kohtuu ongelmaton koirakansalainen...

Pisteenä iin päälle John ja Jämskä tulevat hienosti toimeen. John osaa hienosti leikkiä pikkuisen kanssa sekä ottaa huomioon toisen alkujännityksen, ja Jämy puolestaan on niin rohkea, että uskaltaa haastaa leikkiin tuommoisen ison roikaleen.


<3
Belgialaista painia :) onneksi John osaa hyppiä pienen yli jos vauhtia on liikaa..
Heidin mahtava Jojo-koira liittyi leikkiin ja sai kaksi saalistajaa peräänsä
 Kuvista kiitos Heidille!

Hakupuolella törmäsimme viime treeneissä ongelmaan, jota olenkin kauhulla odottanut. John alkoi valeilmaista. Juoksenteli rulla suussa hölmö ilme naamalla pitkin metikkoa, mutta treenitoverit tuumasivat, että minun P*RKELE! oli sen verran painava (ja harvinainen, sillä Johnille ei treeneissä voimasanoja tartte juuri käyttää..), ettei ehkä ihan heti tapahdu uusiksi. Toivotaan. Rullamömmöilyn jälkeen tuli onneksi loistava tyhjä pisto, josta pääsin kehumaan ja palkkaamaan.

Edellä mainittu ongelma tiedostetaan ja puhuimme paljon, mihin keskitymme seuraavissa treeneissä. Tänään vuorossa on kuitenkin rullantuontia vahvistava treeni, sillä rulla tipahteli viimeksi pikkuisen liian aikaisin. Siitä ei ole pitkä matka siihen, että se tippuu taas vähän aiemmin... ja siitä vähän aiemmin... Johnilla tällainen hoopoilu kylläkin kasaantuu aikalailla yhteen treeniin, eli uskon tuolla valeilmaisulla olleen vaikutusta. Mutta silti.

Tottiskentällä on tänään teemana tekeminen häiriössä - nimenomaan haukkuhäiriössä. Mie niin toivon, että jollakin kaverilla olisi haukkuva koira mukana! Olen huomannut, että John kestää milteipä kaiken häiriön, mutta kovasti haukkuvista (ei tarvi olla edes rähinää) koirista se menee vähän epävarmaksi. Se on ite niin mystisen hiljainen.

Mitäs sitä muuta. Tarkkasilmäinen huomaa kuvien perusteella, että käsi on vähän rikki (treenionnettomuus) ja salitreenit on menneet tältä viikolta ihan ohi. Huomenna ajattelin mennä jalkoja ja vatsoja heiluttelemaan, vielä ei uskalla sen kummempaa.

Siispä pikku powernapsit ja sitten tokokentän kautta kohti hakumetsiä. Hyvä sunnuntai :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti