Veljespotretti

Veljespotretti

tiistai 11. syyskuuta 2012

Pakkolevossa

Mur. Joudun ekaa kertaa ties kuinka pitkään aikaan hakemaan saikulle. Kauhia nuha, kurkkukipu ja kuumettakin, koko paketti siis kasassa. Tämä ottaa pattiin siksi, että sisko ja kummilapseni ovat Tampereelta kylässä ja haluttaisi heitä nähä, mutta eihän pientä vauvaa voi altistaa hirveellä pöpömäärälle. Myös hyvä salireeniputki katkeaa.

Johnille reenitauko ja rauhoittuminen tekee mielestäni pelkkää hyvää. Se on edelleen ollut Batdog. Pari kertaa lenkillä olen joutunut puuttumaan sen aivan ilmiselviin urospörhistelyihin ja joku haju tuolla ulkona saa sen vetämään hihnassa, mikä ei ole Johnnylle lainkaan ominaista. Ohituksethan meillä on muutenkin olleet haastavia viime aikoina, kun John kiihtyy niissä niin helposti, ja tää Batdog-vaihe tuo siihen oman pikantin lisänsä. Etenemistä on tapahtunut ahkeran harjoittelun tuloksena, mutta taas viimeiset pari päivää on ollu ohitusten (ja kaiken muunkin) suhteen sanonko mitä.. koira käy aivan omilla kierroksillaan, murisee ja puhisee lähestulkoon kaikelle, näkee peikkoja joka nurkassa, pitää naapureita murhaajina jne. Hormoonit hyrrää. Pitkää pinnaa emännälle..

Mut jotain hyvääkin. Johnille on ruvennut kertyyn painoa lisää, se onkin ollut vähän turhan ruippana miun mielestä. Ja kummityttöni John on ottanut oikein hienosti vastaan, uteliaana, mutta varovaisena. Osaa toimia hienosti lasten kanssa, vaikka ne joskus vähän jännittäviä äänineen ja äkkiliikkeineen onkin :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti